Ensimmäinen ajatus-Tuuli
En ollut edes vielä syntynyt, kun minusta keskusteltiin jo melkoisen kiivaasti ja paljon; kuka koiran pennun (siis minut!) saa, minne minä menen, puhumattakaan MIHIN MAAHAN minä menen. Kuulin jo äitini mahaan näitä jutusteluja, mutteivät ne minua pahemmin hetkauttanut, mitä nyt välillä sain kummallisen hikan.
Syntymä Tuuli
Kiljuin heti ONNESTA ja lujaa, kun synnyin. IHMEELLISTÄ! Sitäpaitsi äitini on KARVAINEN!!!
Kaksi ensimmäistä viikkoa jaksoin ilahduttaa äitiäni väsymättömällä sitkeydelläni. Äitini olikin maailman onnellisin äiti minun hiljaisimpina unen hetkinä. En tosin jaksanut pitkiä unia ottaa, sillä maailma oli ihmeellisempi kuin unimaailmani.
Voin jo vakuuttavasti todeta, että on TÄYSIN TUULESTA TEMMATTUA väite koirien maailmaa mielenkiintoisemmat unet. PÖH, vatsan kurinoita, sanon minä.
